Taas pitäisi ponnistaa

Kevät keikkuen tulevi! Siinä sivussa harras toivomus on, että myöskin kilot keikkuen menevi. Ainakin liikunnan lisäämisen luulisi olevan helpompaa, kun tiet ja polut hellittävät auringon helottaessa jääpeitteestään.

Kyllä on tämä ihmiselo yhtä soutamista ja huopaamista! Ennen etelän rannoille astumista on yritettävä sulatella liiemmät rasvamakkarat, ettei olomuoto muistuttaisi ihan ryhävalasta. Olen sentään iän myötä heittäytynyt itselleni armolliseksi, enkä suostu olemaan millänikään, jos laihdutus ei onnistukaan ennen reissuun lähtöä. Vahvalla itsetunnolla voi porskuttaa bikineissä, vaikkei vartalo joidenkin mielestä läheskään täytä korkeita laatuvaatimuksia. Kun lomaillessa ei kaloreita lasketa, eikä painoa mittailla, on lopputulos arvattavissa. Ja taas arkeen palatessa alkaa se kaloreiden vahtiminen, että lomakilot saataisiin karisemaan.

Kuukauden lomalla Thaimaassa onnistuin kerryttämään ympärilleni ylimääräistä elopainoa vain vähän yli pari kiloa. Paluumatkalla olo tuntui todella turpealta, mutta onneksi kehon olomuoto pian normalisoitui, kun nestetasapaino pohjoisen hyytävässä kylmyydessä asettui kohdalleen. Arkiseen elämänrytmiin palaaminen on lähtenyt myös tiputtamaan loman aikana hankittuja  kiloja, joten taas on toivoa päästä solakoihin mittoihin, kun vaan malttaa mielensä ja jatkaa sitkeästi eteenpäin tuleva kesä mielessä.

Harjoittelen tämän viikkoa "näppituntumalla" tuota painonhallintaa, mutta jos alkaa tuntua, ettei paino enää laske, täytyy ottaa käyttöön järeämmät aseet, eli turvautua omaan hyväksi koettuun painonhallintaohjelmaan. Sen olen todennut ainoaksi itseeni tepsiväksi ohjelmaksi.